Red Hat 9.0:n asentaminen, johdanto

Yleistä

Tämä asennusohje on kirjoitettu Red Hatin versiolle 9.0. Yleisesti ottaen Red Hatin asennus eri versioiden välillä on varsin samankaltainen, joten asentaminen onnistunee aika hyvin eri versioon kuuluvalla asennusohjeellakin. Useimmiten suurin ero on tiettyjen asioiden teko (esim. pääkäyttäjän salasanan antaminen) hieman eri kohdassa asennusta.

Uudempiin versioihin on tosin tullut sellaisia ominaisuuksia, joita vanhemmista versioista ei löydä. Esimerkiksi palomuurin asetusten määrittäminen asennusvaiheessa on tällainen ominaisuus. Joka tapauksessa väittäisin, että tämä ohje antaa varsin hyvät perusteet vaikkapa Fedora Core 1:n ja 2:n asentamiseenkin. Tosin jälkimmäiselle ei enää voi tehdä asennuskorppuja, pitää tehdä asennusromppu.

Yleisesti ottaen Linuxin asentaminen ei ole vaikeaa. Tosin nykyisten esiasennettujen Windowsien aikaan se on monelle käyttäjälle se ensimmäinen asennettava käyttöjärjestelmä. Siksi se saattaa tuntua aluksi hieman hankalalta ja oudolta.

Lopuksi on varmaan asiallista mainita, että kaikki asennusohjeen asennuskuvat ovat "lainattu" Red Hatin asennusohjeesta. Asennusohjeet tulevat kokonaisuudessaan Documentation-rompulla. Netistä Red Hat 9:n asennusohjeen ja muun dokumentaation löytää osoitteesta http://www.redhat.com/docs/manuals/linux/

Koneessa on jo Windows, miten saan Linuxin Windowsin rinnalle?

Linux tarvitsee tyhjän levyosion, jolle sen asentaa. Näin ollen jos levyllä ei ole tyhjää, sitä tulee sille tehdä. Linuxin ja Windowsin yhteiselosta samassa koneessa kirjoitetaan enemmän kappaleessa Linux ja Windows samassa koneessa.

Jos haluaa vain kokeilla Linuxia, sitä varten on kehitelty aivan puhtaasti rompulta toimivia Linuxeja, näistä tunnetuin on Knoppix: http://www.knoppix.org/. Sillä voi testailla Linuxia asentamatta sitä oikeasti koneeseensa.

Laitteistovaatimukset

Red Hatin mukaan Red Hat 9:n minimilaitteistovaatimukset ovat seuraavat:

1. Prosessori: Pentium-tasoinen prosessori, 200 MHz tekstikäyttöön ja 400 MHz graafiseen.
2. Keskusmuisti: Tekstitilan asennus vaatii 64 Mt, graafinen 128 Mt. Suositeltu muistimäärä on vähintään 192 Mt. Tähän voisi huomauttaa, että useat ohjelmat ovat varsin raskaita, joten en suosittelisi alle 256 Mt:n laitetta mihinkään vakavampaan työskentelyyn.
3. Levytila: Red Hatin mukaan minimiasennus tekstitilaan ilman graafisia ohjelmia vaatii 475 Gt levytilaa, työasema-asennuksessa minimi on 1,7 Gt ja palvelinasennuksena 2,1 Gt. Täysasenus (kaikki mahdollinen) vaatii 5 Gt. On syytä muistaa, että myös ulkoisille ohjelmille ja omille tiedostoille pitää olla tilaa, joten todellinen minimi on vieläkin tätä isompi.

Levytilavaatimuksia tulee helposti verrattua Windowsiin, jonka versioiden vaatimukset näyttävät paljon pienemmiltä. Kuitenkin on syytä muistaa, että Linux-distribuution mukana tulee runsaasti erilaisia ohjelmia, jotka pitää Windows-maailmassa hankkia erikseen. Tällaisia ohjelmia ovat esim. ohjelmointikielten kääntäjät ja toimisto-ohjelmat (OpenOffice). Näin ollen se levytilan tarve ei enää olekaan niin suuri.

Laitteistovaatimuksista löytää myös yhden vastauksen kysymykseen "voinko asentaa Linuxin vanhaan koneeseen". Vastaus kuuluu "voit, jos se on pentium ja siinä on tarpeeksi muistia sekä levyä". Tosin Red Hatin kyseessä ollessa itse asennusohjelma vaatii enemmän muistia kuin monet käytettävät ohjelmat. Näin ollen pienimuistiseen koneeseen asenettaessa voi kokeilla asennuslevyn asentamista toiseen koneeseen ennen asentamista. Sitten kun Linux on asenettu, vaihdetaan levy takaisin alkuperäiseen koneeseen.

Linux toimii myös 486- ja 386-koneissa. Näistä varsinkin jälkimmäiset ovat jo historiaa ja ensinmainituissa taas rakenne (esim. emolevy) rajoittaa koneeseen asennettavaa muistia niin paljon, ettei koneeseen saa keskusmuistia tarpeeksi, että konetta voisi käyttää johonkin järkevään toimintaan.

Nyrkkisääntönä voisikin todeta, että jos haluat Linuxilta samat palvelut kuin kuin Windowsiltakin, tulee laitteistoresurssienkin olla samaa tasoa. Tosin esimerkiksi Linuxin graafinen ympäristö palvelinrakenteena on varsin raskas ja vaatii koneelta ehkä jopa enemmän vääntöä kuin Windowsin graafinen tila.

Löysin vanhan distron. Kannattaako asentaa?

Linux-kirjoja lainatessa esim. kirjastosta niiden mukana saattaa olla jokin kohtuullisen vanha Linux-distribuutio, esimerkiksi Red Hat versiota 5.0 tai 6.0. Luonnollisesti jos kirja sisältää asennusohjeet, tulee helposti kiusaus asentaa tämä mukana oleva distribuutio koneeseen.

Sen sijaan, että asentaisi kirjan mukana tulevan distribuution, suosittelen selvittämään, mikä on ko. distribuution uusin versio ja hankkimaan ja asentamaan sen. Kuten jo alussa mainitsin, Red Hatin eri versioiden asennustyyli on sellainen, että jopa vanhemman version asennusohjeella pystyy kohtuullisen helposti asentamaan uudemman version.

Vanhat versiot eivät välttämättä tunnista kaikkia laitteita, joita koneessasi on ja näin ollen et saa kaikkia laitteesi ominaisuuksia käyttöön. Toinen seikka, joka puhuu vanhan distribuution asentamista vastaan, on tietoturva. Nykypäivänä kun koneet ovat niin usein verkossa kiinni koko ajan päällä ollessaan, tietoturva on erittäin tärkeä asia. Vanhoissa distribuutioissa on paljastunut useita tietoturva-aukkoja. Lisäksi ainakin vanhat Red Hatit (6 ja aiemmat) asentavat ja laittavat päälle runsaasti sellaisia palveluja, joita tavallinen käyttäjä ei koskaan tarvitse. Näin ollen käyttäjä pystyy asentamaan täysin tietämättään potentiaalisia tietoturva-aukkoja koneeseensa. Tietenkin jos konetta ei ole tarkoitus liittää internetiin, ei mikään estä kokeilemasta, mutta teitä on nyt varoitettu... ;-)

Mistä Linuxin saa?

Kuten Windowsinkin, Linuxia saa myös hyvinvarustellusta tietokonekaupasta. Jos distribuution hankintaan ei halua käyttää yhtään rahaa, sen voi myös hankkia ilmaiseksi täysin laillisesti. Sen voi esimerkiksi kopioida kaveriltaan täysin ilman omantunnon tuskia. Se on täysin sallittua eikä tarvitse miettiä mitään lisenssiehtoja sen enempää.

Kaupasta ostettuna esim. Dataclub (http://www.dataclub.fi/) myy myös erilaisia halpisversioita distribuutioista, joten kustannukset eivät nouse kovin suuriksi.

Distribuutioita voi myös imuroida valmistajan kotisivuilta ilmaiseksi, samoin erilaisilta ftp-palvelmilta (esim. ftp://ftp.funet.fi/). Kuitenkin on syytä muistaa, että esim. Red Hat 9 sisältää minimissään kolme rompullista tavaraa, 640 Mt kappale, joten vain modeemi- ja ISDN-yhteyden omistava henkilö on täysin toivottoman tehtävän edessä, jos näitä pitää imuroida netistä. Lisäksi tämän menettelyn kanssa on syytä omistaa polttava cd-asema, jotta saa levyt talteen. Toki Red Hatin voi asentaa suoraan Red Hatin tai joltain ftp-palvelimelta, muttei se ole yhtään järkevämpää toimintaa hintaalla internet-yhteydellä.

Hitaan internet-yhteyden omistajalla onkin miltei ainoa mahdollisuus ostaa romput tai lainata ne kaveriltaan. Tietenkin jos kirjastosta löytyy riittävän uusi Linux-kirja ja sieltä välistä kohtuu uusi distribuutio, niin kyllä senkin voi asentaa. Tietenkin aina voi yrittää lainata oman tai isän työpaikan nopeaa internet-yhteyttä homman hoitamiseksi, jos homma on firmassa sallittua.