Lisää levyä koneeseen

Johdanto

Joskus levy tulee täyteen ja pitää saada lisää levyä järjestelmään. Esimerkiksi /usr- hakemistoon tulee lisää ohjelmia eikä levyosiolla, jolla /usr-hakemisto on, ole tarpeeksi tilaa. Tällöin helpointa on hankkia uusi levy ja luoda sinne osio ja kopioida kamat hakemistosta.

fdisk-ohjelma

fdisk on ohjelma, jolla voidaan osioidan levy. Se on erittäin tehokas ohjelma, jonka kanssa on syytä olla varovainen, kun sitä käyttää. Toisaalta se on myös siinä mielessä turvallinen ohjelma, ettei se koskaan tallenna mitään ennenkuin sille antaa erikseen tallennuskomennon. Näin ollen poistumalla ohjelmasta q-nappulalla voi aloittaa hommat alusta.

fdisk käynnistetään seuraavasti:

jossa x on sen ide-levyn kirjain, jota ollaan käsittelemässä. Kannattaa olla tarkkana, että valitsee oikean levyn. Esimerkiksi jos olet liittänyt levyn ensimmäisen ide-liittimen toiseen paikkaan (slave), kyseessä on /dev/hdb.

fdisk-ohjelma näyttä tältä:

Kuvassa esiintyvä valikko saadaan m-kirjaimella. Komentojen perään pitää painaa enteriä.

Uusi levy-osio luodaan seuraavasti:

1. valitaan n-nappulalla "add a new partition"
2. seuraavaksi ohjelma kysyy, halutaanko tehdä primääriosio vaiko ei. (vastaa e tai p) Linux ei vaadi tekemään yhtään primääriosiota
3. jos antaa primääriosion, kysytään osion numeroa.
4. annetaan osion aloituskohta. fdisk tarkjoaa oletuksena ensimmäistä vapaata paikkaa. Kannattaa valita se.
5. osion loppupaikkana tarjotaan levyn loppua oletuksena. Jos on aikomus tehdä koko levyn kokoinen osio, ei tässä tarvitse miettiä enempää, senkun painaa enteriä. Tässä kohtaa voi antaa osion koon myös tavuina, esim. +2500M tekee 2500 Mt:n (2,5 Gt) kokoisen osion. Näin ei tarvitse miettiä enempää, montako sylinteriä tarvitaan tms.
6. kun ollaan valmis, valitaan valikosta w, jolloin poistutaan ja talletetaan. Jos oltiin tekemässä linuxille swap-osiota, pitää t-kirjaimella käydä vaihtamassa osion tyypiksi 82, eli Linux Swap. Q:lla pääsi siis pois ilman talletusta, jos tuli muokattua väärää levyä vahingossa tai ei muuten halutakaan tehdä operaatioita.

Tiedostojärjestelmä

Kun levy on osioitu, pitää levylle tehdä tiedostojärjestelmä. Tämä tehdään ohjelmalla nimeltään mkfs:

Esimerkki tekee levyosiolle /dev/hdb1 tiedostojärjestelmän ext3. Huomaa, että tässä kohdin on syytä tietää, minkänumeroisen levyosion teki.

Tiedostojen siirto levyosiolle

Jos halutaan siirtää tiedostoja uudelle levyosiolle, sen voi tehdä seuraavasti. Esimerkissä siirretään /usr-hakemiston sisältö uuteen paikkaan. Ensiksi on liitettävä uusi levy tiedostojärjestelmään. Sitä ennen tehdään tilapäinen hakemisto nimeltään u /mnt- hakemistoon:

mkdir /mnt/u
mount -t ext3 /dev/hdb1 /mnt/u
cp -a /usr/* /mnt/u

Esimerkistä on huomattava seuraavat seikat:

1. esimerkissä oletetaan, että liitettävän uuden osion nimi on /dev/hdb1. käytä siinä sitä osiota, jonka juuri teit!
2. -a -optio on tärkeä cp-komennon kanssa, sillä se säilyttää tiedostojen ja hakemistojen attribuutit. Näin ollen esimerkiksi tiedoston omistaja ei muutu kopioitaessa.

Liittäminen uuteen hakemistoon

Seuraavaksi liitetään uusi osio vanhaan hakemistoon. Sitä ennen vaihdetaan /usr-hakemiston nimi /usr2:ksi. Näin voidaan palata vanhaan, jos tuli mokattua. Uudelleennimeämisen lisäksi pitää tehdä tyhjä uusi /usr-hakemisto.

mv /usr /urs2
mkdir /usr

Hoidetaan operaatio muokkaamalla /etc/fstab-tiedostoa. Lisätään sinne seuraavanlainen rivi:

/dev/hdb1         /usr             ext3    defaults        1 2

Hyvä paikka lisäykselle on joko tiedoston loppuun tai vaikkapa heti juuriosion (/) alapuolelle. Huomaa kuitenkin, että koko tekstin pitää mahtua yhdelle riville. Välilyöntien tai sarkainten määrällä rivillä ei ole väliä. Tämän jälkeen komennetaan

joka liittää /etc/fstab-tiedostossa olevat liitokset uudelleen. Tässä /etc/fstab-tiedoston käsittelyssä on sekin puoli, että asiat ovat valmiiksi kunnossa seuraavan koneen uudelleenkäynnistämisenkin jälkeen.

Nyt tarkastetaan, että kaikki toimii. Koska kyseessä on hakemisto, jonne käytännössä kaikki ohjelmat on liitetty, testataan paria hakemistosta löytyvää ohjelmaa. Jos homma pelaa ja hakemistojen /usr ja /usr2 sisältö näyttää identtiseltä, voidaan poistaa alkuperäinen /usr-hakemisto, joka nyt on nimellä /usr2:

Poistamista ei tarvitse tehdä heti, vaan sen voi tehdä myöhemminkin. Yleensäkin jos levytilaa ei tarvitse heti mihinkään muuhun tarkoitukseen, kannattaa jo tarkemman testaamisen vuoksi pitää /usr2 levyllä vielä jonkun aikaa.