SIIRTYMÄKAUDEN ANTIIKVAT

Siirtymäkausi ei ole mikään taidehistoriallinen aikakausi vaan aavistuksen hutera niputus joka viittaa barokki- ja rokokooaikoihin. Niissä jatkuu alankomaalaisissa antiikvoissa alkanut kehitys: ohuiden ja paksujen viivojen kontrasti kasvaa ja kirjainten akseli on jo lähes pysty.

Aikakauden kuuluisimmat leikkaajat olivat nimeltään William Caslon, Pierre Simon Fournier ja John Baskerville. Caslonin suunnittelemissa kirjaimissa barokin ja rokokoon koristeellisuus ei vielä noussut täyteen kukoistukseensa. Baskerville edustaa siirtymäkauden muotoihanteita puhtaimmillaan. Fournierin työ sijoittuu Caslonin ja Baskervillen väliin niin ajallisesti kuin muodoiltaankin.

When in doubt, set it in Caslon

Carol Twomblyn Adobe Caslon (1990) on painettuihin julkaisuihin erinomaisesti sopiva leipätekstityyppi. Baskervillen kirjaintaide elää Bertholdin, Monotypen ja ITC:n Baskervilleissä sekä Zuzana Lickon mrs Eavesissa (1996). Fournier-leikkauksista Monotypen versio lie käytetyin. Fournierin vaikutus typografian historiassa on monipuolinen: hän loi Fournier-pisteenä tunnetun typografisen mittajärjestelmän, joka oli osissa Eurooppaa käytössä 1900-luvulle asti. Lisäksi Giambattista Bodoni jäljitteli Fournierin kirjaimia ennenkuin loi nimeään kantavat uusantiikvat.