1. Johdanto
2. Pakkaustavat ja -ohjelmat
3. WinZip-ohjelma ja purkaminen sillä
4. Pakkaaminen WinZipillä
5. Vanhat DOS-pakkaus- ja purkuohjelmat

1. Johdanto

Yleensä yhteen ohjelmaan liittyy useita tiedostoja. Jos tällainen monesta tiedostosta koostuvaa ohjelmaa halutaan jakaa esimerkiksi ftp-palvelimen avulla, ei varmaankaan ole mielekästä laittaa kaikkia tiedostoja erikseen noudettavaksi. Tällöin on parasta pakata tiedosto. Lisäksi jos jokin ohjelma tuottaa hyvin suuria talletustiedostoja (vaikkapa Windowsin Paint), voi olla perusteltua pakata tiedosto, koska tällöin se vie vähemmän tilaa levyltä.

Pakkaamisella tarkoitetaan siis tiedostojen tiivistämistä ja yhteen liittämistä. Pakkaamisen vastakohta on vastaavasti purkaminen. Kun paketti purataan, pitää saada tulokseksi täsmälleen sama tiedosto kuin oli pakattukin. Pakkausohjelmia ja - tapoja on erilaisia, mutta pohjimmiltaan ne perustuvat käytännössä samaan algoritmiin.

2. Pakkaustavat ja -ohjelmat

Paketin voi pakata joko itsestään purkautuvaksi tai ohjelmalla purettavaksi. Itsestään purkautuva paketti toimii ulospäin kuin normaali ohjelma ja paketista tuleekin .EXE-päätteinen. Näin ollen käyttäjän ei tarvitse enempää miettiä, millä ohjelmalla tämä paketti oikein purkautuu. Tällöin kuitenkaan käyttäjä ei välttämättä näe eikä havaitse kaikkea, mitä koneessa oikein tapahtuu.

Pakkaus ja purku tapahtuu yleensä samalla ohjelmalla. Useat ohjelmat osaavat kuitenkin purkaa useita erilaisia paketteja. Pakkaustapoja on muun muassa seuraavat:

• ZIP, todennäköisesti kaikkein yleisin pakkausmenetelmä. Tämän osaa käytännössä jokainen pakkausohjelma
• ARJ, toinen hyvin yleinen pakkausmenetelmä
• RAR, myös nykyisin paljon käytössä
• LZH, nykyään jo historiaa, tosin voi tähän vielä jossain törmätä
• TAR, Tape Archive, Unix-maailmassa käytetty pakkausmenetelmä. Ei tiivistä.
• GZ, Unix-puolen tiivistys. Käytetään usein TAR:n kanssa yhdessä.

Tavallinen peruskäyttäjä joutuu yleensä enemmän tekemisiin tiedostojen purkamisen kuin pakkaamisen kanssa.

Yksi yleisimmistä pakkaus- ja purkuohjelmista on nimeltään WinZip. Se on Windows-pohjainen ja hyvin helppokäyttöinen. Se on ollut lisäksi esikuva monelle muulle pakkausohjelmalle, joten käytännössä jos osaa käyttää WinZippiä, osaa käyttää hyvin useaa muutakin pakkausohjelmaa.

3. WinZip-ohjelma

WinZip on kätevä ja helppokäyttöinen pakkaus- ja purkuohjelma. Se on myös hyvin yleisesti käytetty. Lisäksi se on toiminut usean muun vastaavan ohjelman esikuvana, joten jos osaa käyttää Winzippiä, osaa käyttää myös muita vastaavia tuotteita (esimerkiksi koulussamme käytössä olevaa PowerZippiä). WinZipin löydät esimerkiksi Tucowsista.

Kun WinZip on asennetaan, se liittää kaikkiin tuntemiinsa pakattuihin tiedostoihin oman kuvakkeensa:

Tämän jälkeen pakatun tiedoston nimeä kaksoisklikkaamalla saat WinZip-ohjelman auki suoraan.

Ohjelman käynnistyessä saat tällaisen ruudun:

WinZip on siis sharewareohjelma, joka pitäisi rekisteröidä. Rekisteröity versio ei näytä tätä ruutua. Jos rekisteröintivaatimus haittaa sinua, kannattaa etsiä jokin ilmainen pakkausohjelma, esimerkiksi ZipNAll (löytyy myös Tucowsista)

WinZip näyttää perinteisellä käyttöliittymällään tältä:

Purkaminen aloitetaan painamalla Extract-nappulaa.

HUOM! Painamalla Install-nappulaa, ohjelma etsii paketista asennusohjelman (yleensä setup.exe tai install.exe) ja suorittaa asennuksen niin, ettei pakettia tarvitse erikseen purkaa. Tämä on usein hyvin kätevä tapa toimia.

Kuitenkaan kaikissa tapauksissa ei ole mahdollista tai tarpeellista suorittaa asennusohjelmaa, silloin on tyydyttävä purkamiseen (Extract):

Täällä "Extract to:"-kohta kertoo, mihin paketin purkaminen tapahtuu. Extract-nappulalla aloitetaan purkaminen.

4. Pakkaaminen WinZipillä

Pakkaaminenkin on hyvin yksinkertaista WinZipillä. Kätevimmin homma menee näin:

• valitse tiedostot tai hakemistot, jotka haluat pakata (joko yksitellen tai Muokkaa (Edit) - Valitse kaikki (Select All) -valinnalla
• Sen jälkeen painat hiiren oikeanpuoleista näppäintä valinnan päällä.
• WinZip on asennusvaiheessa lisännyt itsensä valikkoon:

• Valitset valikosta "Add to Zip", jolloin pääset WinZip-ohjelmaan:

Kohtaan "Add to Archive" annat paketin nimen (tässä kuvapaku) Valinnalla "Include subfolders" saadaan talletettua mahdollisesti valitut alihakemistotkin.

Jos valitset "Save extra folder info"-valinnan, säilytetään koko polku. Purettaessa johonkin hakemistoon esimerkin pakettia, purkuhakemistoon ilmestyy Temp-hakemisto ja sen alle vielä kuvia-hakemisto, jonne sitten lopulta tiedostot puretaan.

Kun olet valmis, paina Add-nappia. Tämän jälkeen näet paketin sisällön WinZip-ohjelmassa. Voit sulkea tämän, paketti on jo luotu. Sitä ei siis tarvitse enää mistään tallettaa.

5. Vanhat DOS-pakkaus- ja purkuohjelmat

DOS-kaudella paljon käytetty pakkaus-ohjelma oli nimeltään PKZip ja purkuohjelma samaan pakettiin kuuluva PKUnzip. Nämä, kuten muutkin vanhat DOS-pakkausohjelmat ovat edelleen käyttökelpoisia tietyin rajoituksin.

Merkittävin rajoitus on tapa, millä nämä ohjelmat nimeävät tiedostonsa. Tiedostojen nimet tulee olla tyyppiä 8+3 merkkiä, eli 1-8 merkkiä tiedoston nimeksi ja 0-3 merkkiä ns. tarkentimeen. Jos nimi on eri tyyppiä kuin tämä, käytetään näiden nimien lyhyttä vastinetta, joka muodostetaan seuraavasti:

• tiedostonimi.exe -> tiedos~1.exe (eli kuusi ensimmäistä merkkiä, matomerkki ja järjestysnro)
• index.html -> index~1.htm (eli jos tarkennin on liian pitkä, koko nimi muutetaan!)

Näin ollen pakattaessa tiedostonimiä, jotka mahtuvat yllä olevaan määritteeseen. Muuten purettaessa tiedostojen nimet muuttuvat ja asennusohjelma tms. ei enää toimikaan oikein.

Alkuun